Eat your greens and drink water – faskiat rakastavat lempeää arkea
Faskioista puhuttaessa kuulee usein lauseen: "Eat your greens and drink water."
Syö vihreää ja juo vettä. Kuulostaa melkein liian yksinkertaiselta, eikö? Mutta keho ei välttämättä tarvitse monimutkaisia biohakkerointikikkoja, vaan ihan perusasioita: nestettä, ravintoa, liikettä, lepoa ja hengitystä.
Faskiat eli sidekudoskalvot ympäröivät lihaksia, niveliä, elimiä, hermoja ja verisuonia. Ne eivät ole mitään passiivista kelmua, vaan elävää kudosta, joka reagoi siihen, miten liikumme, hengitämme, lepäämme, kuormitumme ja ravitsemme itseämme. Kun faskiat voivat hyvin, keho tuntuu joustavammalta, liikkuvammalta ja helpommalta asua. Kun ne ovat kuormittuneet, kuivat, jumissa tai jatkuvan stressin alla, olo voi olla kankea, kiristävä ja raskas.
Miksi vihreät?
"Eat your greens" ei tarkoita sitä, että jokaisen aterian pitäisi olla täydellinen superfood-spektaakkeli. Se tarkoittaa, että keho tarvitsee rakennusaineita. Vihreät kasvikset, marjat, hedelmät ja värikkäät ruoat tuovat keholle kuituja, vitamiineja, kivennäisaineita ja antioksidantteja. Ne tukevat kudosten uusiutumista, aineenvaihduntaa ja palautumista. Faskia ei elä pelkällä venyttelyllä. Se tarvitsee myös hyvän sisäisen ympäristön. Jos ruokavalio koostuu pääosin sokerista, valkoisesta jauhosta, kovin suolaisista valmisruoista ja vähäisestä kasvisten määrästä, kehon kudokset eivät saa parasta mahdollista tukea. Salaatti, kurkku, porkkana, parsakaali, avokado, marjat, omena, yrtit, linssit, pavut ja kaalit ovat arkisia faskiaruokia.
Miksi vesi?
Faskia tarvitsee nestettä. Ei siksi, että yksi pitkä vesihuikka maagisesti avaisi kaikki jumit, vaan siksi, että sidekudos toimii paremmin, kun keho on riittävästi nesteytetty. Ihminen menettää nestettä joka päivä noin 2–4 litraa. Nestettä poistuu virtsan, hikoilun, hengityksen ja suoliston kautta myös silloin, kun emme varsinaisesti tunne hikoilevamme. Määrä kasvaa kuumalla säällä, saunassa, liikkuessa, kuumeessa, ripulin tai oksentelun yhteydessä sekä silloin, kun hikoilemme tavallista enemmän. Siksi juominen ei ole vain treenaajan asia. Se on koko kehon perushuoltoa. Useimmille aikuisille hyvä käytännön tavoite on noin 1,5–2 litraa juotavaa päivän aikana. Kokonaisnesteentarve on yleensä hieman tätä suurempi, mutta osa nesteestä tulee ruoasta: kasviksista, marjoista, hedelmistä, keitoista, jogurtista ja muista vesipitoisista ruoista.
Ajattele kuivaa pesusientä. Se on kova, jäykkä ja vähän koppura. Kun siihen tulee vettä, se muuttuu joustavaksi ja mukautuvaksi. Keho ei tietenkään ole pesusieni, mutta mielikuva toimii: kudokset tarvitsevat nestettä liukuakseen, liikkuakseen ja palautuakseen.
Moni huomaa, että kiireisinä päivinä tulee juotua kahvia, mutta ei vettä. Silloin keho voi tuntua väsyneeltä, pää kipeältä ja lihakset kireiltä. Faskioiden näkökulmasta vesi on arjen perushuoltoa. Hyvä nyrkkisääntö on pitää vesipullo näkyvillä ja juoda pitkin päivää. Jos jano yllättää, on se jo merkki keholle nestehukasta. Myös keitot, kasvikset, marjat ja hedelmät tuovat nestettä. Faskiat eivät pidä ääripäistä ja kehon sidekudosverkosto rakastaa vaihtelua. Se ei pidä siitä, että olemme koko päivän samassa asennossa. Se ei pidä myöskään jatkuvasta ylikuormituksesta, jossa keholle ei anneta palautumista.
Toinen puoli sanoo: "Vähän suolaista, vähän makeaa, jotain hyvää, joka antaa nautinnon ja palkitsee heti."
Eikä siinä ole mitään väärää. Ihmisen aivot on rakennettu huomaamaan nopea palkinto. Makea, rasvainen ja suolainen ruoka voi aktivoida dopamiinijärjestelmää, eli mielihyvään, motivaatioon ja palkkioon liittyvää järjestelmää, joka saa meidät ajattelemaan: lisää tätä, tämä tuntuu nautinnolliselta.
Dopamiini ei ole "huono hormoni" eikä herkuttelu ole epäonnistuminen. Dopamiini auttaa meitä kiinnostumaan, innostumaan, tavoittelemaan ja kokemaan mielihyvää. Ongelma syntyy vasta silloin, jos nopeasta palkinnosta tulee kehon ja mielen pääasiallinen tapa hakea helpotusta väsymykseen, stressiin tai ylikuormitukseen.
Siksi toinen puoli kuiskaa hiljaisemmin:
"Anna minulle myös jotain, josta jaksan rakentaa, palautua ja pehmentyä."
Se ääni ei yleensä huuda yhtä kovaa kuin nopea mielihyvä ja nautinto. Se ei ehkä lupaa välitöntä palkintoa samalla tavalla kuin sokeri, suola tai rasva. Mutta se rakentaa toisenlaista hyvää oloa: tasaisempaa energiaa, parempaa palautumista, rauhallisempaa hermostoa ja kehoa, jossa on helpompi olla.
Ehkä kyse ei olekaan siitä, että toinen puoli olisi paha ja toinen hyvä. Kyse on siitä, kummalle annamme arjessa enemmän tilaa.
Herkut voivat tuoda iloa hetkeen.
Vihreät, vesi ja lempeä liike rakentavat hyvää oloa pidemmälle.
Ja molemmille voi olla elämässä paikkansa, kunhan keho ei jää ilman sitä, mitä se tarvitsee jaksaakseen. Faskioiden hyvinvointi ei synny yhdestä venytyksestä tai yhdestä vihersmoothiesta. Se syntyy toistuvista terveellisistä valinnoista.
Pieni vesilasi aamulla. Kourallinen marjoja. Salaatti tai kasvislisä aterialla. Liikuskelutauko , joka katkaisee n pitkän paikallaan olon. Rauhallinen mieli ennen nukkumaanmenoa.
Pitkä istuminen voi jäykistää. Jatkuva stressi voi kiristää. Liian kova treeni ilman palautumista voi ärsyttää. Mutta pienet asiat auttavat paljon. Jos istut palon, nouse välillä ylös. Jos taas seisot paljon, istu alas. Voi aina pyöritellä hartioita. Hengittää kylkiin. Tee muutama rauhallinen rangan kierto. Kävele. Venyttele lempeästi. Pyri tekemään arjessa sellaisia hyviä valintoja, jotka sopivat sinulle itsellesi ja niitä on helppo noudattaa yli ajan. Dieetit ja detox-kuurit harvoin toimivat pitkällä aikavälillä, koska ihminen helposti palaa vanhaan. (Tiedän tämän kokemuksesta ja juuri siksikin halusin perustaa tuolijoogasivuston, sillä pienetkin liikuntatauot tai terveelliset muutokset elintavoissa lasketaan, ja jokapäivä vähän lisää terveellisiä valintoja on korkoa korolle myös hyvinvoinnin suhteen)
Anna soluille ravintoa.
Anna faskioille liikettä.
Anna hermostolle rauhaa ja rentoutumista.
Eli arjen pieniä tekoja, jotka kertovat keholle: Pidän sinusta huolta, koska olet tärkeä.
( Katjan kuvat ja stailaus: https://www.helmiacademy.fi/)