Faskiasta puhutaan nykyään paljon. Sen kerrotaan kuivuvan, jumittuvan, liimautuvan ja tarvitsevan erilaisia käsittelyjä auetakseen. Kuulostaa siltä, että kehossamme olisi jatkuvasti jotakin korjattavaa.

Todellisuudessa faskia ei kaipaa ihmeitä tai monimutkaisia biohakkerointikikkoja. Kehon sidekudosten hyvinvointia tukevat samat tavalliset asiat kuin muutakin terveyttä: monipuolinen liike, riittävä ja terveellinen ravinto ja juominen, sopiva kuormitus, uni sekä palautuminen.

Mitä faskia oikeastaan on?

Faskia on osa kehon sidekudosjärjestelmää. Se ympäröi, yhdistää ja erottaa muun muassa lihaksia, elimiä, hermoja ja verisuonia. Faskia ei ole passiivista kelmua, vaan elävää ja hermotettua kudosta, joka osallistuu kehon rakenteiden tukemiseen ja voimien välittämiseen.

Faskia tarvitsee ennen kaikkea liikettä

Kehomme on rakennettu liikkumaan. Kudokset saavat päivän aikana erilaista mekaanista kuormitusta, kun kävelemme, kurotamme, kierrämme vartaloa, vaihdamme asentoa ja käytämme lihaksia.

Pitkä yhtäjaksoinen istuminen voi lisätä erityisesti selkälihasten jäykkyyttä ja kehon epämukavuuden tunnetta. Ratkaisun ei tarvitse olla pitkä tai raskas harjoitus. Jo pienet asennonvaihdokset ja säännölliset lihassupistukset voivat auttaa.

Jos istut paljon, nouse välillä seisomaan. Jos seisot pitkään, istahda hetkeksi. Pyörittele hartioita, ojenna nilkkoja, kierrä selkää rauhallisesti tai käy lyhyellä kävelyllä.

Faskiaa ei tarvitse repiä, runtata tai rullata kivuliaasti. Hieronta, putkirullaus ja pallolla tehtävä itsehieronta voivat tuntua hyvältä ja lisätä liikelaajuutta hetkellisesti. Vaikutus ei kuitenkaan todennäköisesti perustu faskian solmujen fyysiseen hajottamiseen, vaan esimerkiksi hermoston, tuntoaistimusten ja kudosten jännitystilan muutoksiin.

Lempeäkin käsittely voi siis riittää.

Entä hengitys?

Hengittäminen liikuttaa rintakehää, palleaa ja niitä ympäröiviä rakenteita. Rauhallinen hengitys voi myös auttaa laskemaan vireystilaa ja vähentämään jännityksen tunnetta.

Hengitys ei varsinaisesti "nesteytä" tai avaa faskiaa. Sen arvo on siinä, että se tuo kehoon liikettä, auttaa suuntaamaan huomiota tähän hetkeen ja voi tukea rauhoittumista.

Kokeile välillä hengittää rauhallisesti niin, että tunnet kylkien laajenevan. Hengityksen ei tarvitse olla erityisen syvä tai täydellinen. Riittää, että se tuntuu sinulle luontevalta.

Tarvitseeko faskia paljon vettä?

Vesi on elimistölle välttämätöntä, ja riittävä nesteensaanti tukee kaikkien kudosten normaalia toimintaa. Tutkimus ei kuitenkaan ole osoittanut, että ylimääräisen veden juominen erityisesti "nesteyttäisi faskiaa", avaisi kiinnikkeitä tai parantaisi sen liukumista.

Faskia ei ole kuiva pesusieni, joka pehmenee heti vesilasillisesta.

Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan useimmille aikuisille sopiva ohjeellinen juomien määrä on noin 1–1,5 litraa päivässä ruoan sisältämän nesteen lisäksi. Tarve on yksilöllinen ja kasvaa esimerkiksi helteellä, saunassa, kuumeessa, liikunnassa ja runsaan hikoilun yhteydessä.

Terveellä aikuisella jano on yleensä normaali ja käyttökelpoinen merkki juomisen tarpeesta. Ikääntyessä janontunne voi heikentyä, jolloin säännölliseen juomiseen kannattaa kiinnittää enemmän huomiota.

Pidä vesipullo näkyvillä, jos se auttaa sinua muistamaan juomisen. Tarkoituksena ei ole suorittaa mahdollisimman suurta vesimäärää, vaan huolehtia riittävästä ja omaan tilanteeseen sopivasta nesteensaannista.

Onko olemassa faskiaruokia?

Ei ole olemassa yksittäistä superruokaa, joka korjaisi tai puhdistaisi faskian. Kasvikset, marjat, hedelmät ja palkokasvit ovat erinomaisia ruokia, mutta niiden terveyshyödyt eivät kohdistu vain faskiaan.

Kudosten uusiutuminen tarvitsee riittävästi energiaa, proteiinia, vitamiineja, kivennäisaineita ja muita ravintoaineita. Parhaan perustan antaa monipuolinen ruokavalio, johon kuuluu esimerkiksi:

• kasviksia, marjoja ja hedelmiä
• täysjyväviljaa
• papuja, linssejä ja herneitä
• riittävästi proteiinia
• pehmeitä rasvoja
• tavallista, monipuolista itsetehtyä kotiruokaa.

Salaatti, porkkana, parsa- ja kukkakaali, marjat, omena, pavut ja kaalit eivät siis ole erityisiä "faskiaruokia". Ne ovat koko kehon terveyttä tukevia ruokia.

Yksi vihersmoothie ei muuta sidekudoksen rakennetta, aivan kuten yksi donitsi ei pilaa sitä. Tärkeämpää on se, millaisista valinnoista arki yleensä muodostuu.

Entä herkut ja dopamiini?

Makeat, suolaiset ja rasvaiset ruoat voivat tuntua erityisen palkitsevilta. Ne aktivoivat aivojen palkitsemiseen liittyviä järjestelmiä. Dopamiini osallistuu erityisesti motivaatioon, oppimiseen ja palkinnon tavoittelemiseen eli siihen, että haluamme jotakin lisää.

Dopamiini ei ole paha hormoni, eikä herkuttelu ole epäonnistuminen. Herkut voivat tuoda iloa, nautintoa ja mukavia yhteisiä hetkiä.

Ongelmaksi tilanne voi muuttua, jos nopeasta palkinnosta tulee jatkuvasti ainoa tapa hakea helpotusta väsymykseen, stressiin tai kuormitukseen. Silloinkaan kyse ei ole huonosta ihmisestä tai heikosta itsekurista, vaan tavoista, ympäristöstä ja aivojen oppimasta palkitsemisesta.

Ruokia ei tarvitse jakaa tiukasti hyviin ja pahoihin. Olennaista on kokonaisuus.

Stressi ei jumita faskiaa, mutta se voi tuntua kehossa

Stressi voi lisätä kehon vireystilaa, muuttaa lihasjännitystä ja herkistää kipujärjestelmää. Tällöin hartiat voivat tuntua kireiltä, hengitys muuttua pinnallisemmaksi ja keho tavallista herkemmältä.

Tämä ei välttämättä tarkoita, että faskia olisi kiristynyt, vaurioitunut tai mennyt jumiin. Tuntemukset syntyvät kudosten, hermoston, ajatusten, tunteiden ja ympäristön monimutkaisessa yhteistyössä.

Siksi myös rauhoittumisella, mielekkäällä liikkeellä, turvallisuuden tunteella ja riittävällä unella voi olla merkitystä kehon tuntemuksiin.

Pienet teot vaikuttavat

Kehon hyvinvointi ei synny yhdestä venytyksestä, vihersmoothiesta tai täydellisesti suoritetusta harjoituksesta. Se rakentuu pienistä, riittävän usein toistuvista teoista:

• lasillinen vettä aterian yhteydessä
• kourallinen marjoja
• kasvislisä lautasella
• riittävästi proteiinia
• lyhyt liikuskelutauko
• rauhallinen hengityshetki
• kävely tai muu mieluisa liikunta
• uni ja palautuminen.

Detox-kuuria ei tarvita. Elimistöllä on oma jatkuvasti toimiva puhdistusjärjestelmänsä. Maksa käsittelee elimiställe vieraita tai haitallisia aineita, ja munuaiset suodattavat verestä aineenvaihdunnan tuotteita sekä poistavat niitä virtsan mukana. Myös keuhkot ja suolisto osallistuvat ainaiden poistamiseen. Parhaiten elimmistön normaalia toimintaa tuetaan tavallisilla terveellisillä elintavoilla.  Riittää, että annat kehollesi vaihtelevaa liikettä, ravintoa, nestettä ja aikaa palautua.

Minuutin lempeä liikehetki tuolilla

Istu tukevasti tuolilla ja anna jalkapohjien levätä lattialla.

1. Pyöritä hartioita rauhallisesti edestä  taakse viisi kertaa.
2. Laita kädet ristiin rinnalle. Kierrä ylävartaloa kevyesti oikealle ja vasemmalle. Pidä kiertojen aikana lantio paikoillaan. 
3. Nosta kymmenen kertaa vuorotellen sisäänhengotyksellä  kantapäitä ja uloshengityksellä varpaita ilmaan. 
4. Ojenna toinen jalka suoraksi ilmaan ja koukista sekä ojenna nilkkaa viisi kertaa molemmat puolet.
5. Laske käden reisille . Sulje silmät . Hengitä muutaman kerran rauhallisesti ja anna kylkien laajentua.

                                                                      NAMASTE!

( Katjan kuvat  ja stailaus: https://www.helmiacademy.fi/  . Kuvituskuvat Helmiacademy ja adobe stock)